Startupeille ja kasvuyhtiöille on leimallista epävarmuus ja nopeatempoisuus, välillä jopa poukkoilevuus. Ei ole varmuutta, lähteekö yritys lentoon, mitkä ovat markkinat ja riittääkö rahoitus. Kaikki heijastuu luonnollisesti myös hallitustyöhön.
– Perinteisissä yhtiöissä hallitustyö on strukturoidumpaa ja strategisia suunnanmuutoksia ei tarvitse tehdä yhtä usein. Startup- ja kasvuyhtiöissä toimitaan epävarmuudessa ja ulkoisen rahoituksen varassa. Asioihin pitää reagoida nopealla syklillä – myös hallituksessa, Laisi-Puheloinen sanoo.
Hallituksen pitää sparrata, kiihdyttää ja avata verkostoja. Esimerkiksi kansainvälistyminen voi edetä seuraavasti:
– Loka-marraskuussa päätetään lähteä kansainväliselle markkinalle, joulukuussa tarkastetaan uuden markkinan toiminnot ja jo helmikuussa päätetään vetäytyä. Tämäntyyppinen vauhti ja askellus ovat ihan normaalia.
– Startupissa hallitus joutuu ottamaan kantaa myös operatiivisiin asioihin, auttamaan esimerkiksi ovien avaamisessa sekä jakamaan omaa asiantuntemustaan ja kokemustaan.
– Enkelisijoittajilta ei odoteta pelkästään rahoitusta vaan myös verkostoja ja osaamista. Sijoittaja on voinut olla monessa yhtiössä mukana ja osaa neuvoa yrittäjää, joka kokee asioita ehkä ensimmäistä kertaa.
Tiina Laisi-Puheloinen työskenteli ennen nykyistä tehtäväänsä startupissa hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana.
– Meillä oli hallituksessa isoissa pörssiyhtiöissä hallituksen puheenjohtajana toiminut henkilö. Hän osallistui kassavirtalaskelmien laatimiseen. Edellisestä kerrasta oli kulunut 30 vuotta, mikä huvitti häntä suuresti. Mielestäni tämä kertoo hyvin, millaista hallitustyöskentely startupissa voi olla, Laisi-Puheloinen naurahtaa.
Kun operatiivisella johdolla on kädet täynnä työtä, on hyvä että mukana on myös henkilöitä, jotka pystyvät ajoittain ottamaan helikopterikorkeutta ja luomaan strategisia, pitkiä silmäyksiä tulevaan. Hallitus luo näin todellista lisäarvoa.