Kasvuyrittäjät tyypillisesti antavat yritykselleen kaikkensa; kun tavoitteena on saada yritys kasvamaan paljon ja nopeasti, on tyypillistä että miltei kaikki raha laitetaan yritykseen eikä palkkaa juuri nosteta. Alkuvaiheessa rahoittajajoukkoon voi liittyä myös bisnesenkeleitä.
Kuten aina startup-yrittäjyydessä ja -sijoittamisessa, tarina voi päättyä suureen menestykseen, kaiken menetykseen tai johonkin siltä väliltä. Myös se riski on olemassa, että yritys kohtaa epäonnea: yrittäjä, joka on yrityksen menestyksen keskiössä, voi joutua onnettomuuteen tai muutoin tulla työkyvyttömäksi.
Mitä jos kasvuyrityksen tarina loppuu työkyvyttömyyteen?
Yksi tyypillisistä virheistä on, että yrittäjä on maksanut mahdollisimman vähän yrittäjän eläkemaksua (YEL). Työttömyysturvan kannalta on olennaista, minkä kokoisen YEL-työtulon yrittäjä on vakuuttanut. Päivärahan saaminen edellyttää vähintään 12 420 euron ilmoitettua vuosipalkkaa. Peruspäivärahan määrä on 703 euroa kuukaudessa, mutta työttömyyskassaan kuuluva yrittäjä saa lisäksi työtulon perusteella lasketun ansio-osan. Päivärahaa maksetaan vajaa kaksi vuotta eli 500 korvauspäivää. Tässäkin YEL-työtulon määrä on avain turvan tasoon.
Yrittäjän työkyvyttömyyden riski ei kuitenkaan rajoitu siihen, paljonko palkanperusteista palkkaa hän saa eläkeikäänsä saakka. Yrittäjä on todennäköisesti itse sijoittanut merkittävästi aikaa ja rahaa yritykseensä, jonka arvo on olematon yrittäjän jättäessä kehittämisen puoliväliin.
Voidaanko osakkeiden menetetty arvo korvata tai huomioida?
Riski sijoitetun rahan menettämisestä koskee sekä yrittäjää että sijoittajia, jotka ovat sijoittaneet yritykseen yrittäjän takia. Ideaa ei ole mahdollista hyödyntää ilman sen eteen ponnistavaa tulisielua. Yrityksen talous ei myöskään normaalisti mahdollista uuden vetäjän palkkaamista markkinapalkalla eikä yritystä voida myydä – ainakaan oikeaan arvoon. Haaste on siis arvioida ja todentaa yrittäjän vaikutus yhtiön arvoon ja menestysmahdollisuuksiin.
Millä kriteereillä voi määritellä yhtiön arvoa ja sitä kautta osakkeiden alennetun tai menetetyn arvon?
Yhtiön arvo saattaa olla mahdollista määrittää aikaisempien rahoituskierrosten perusteella. Edelleen ongelmaksi jää kysymys siitä, onko koko tai osa arvosta hävinnyt, kun yrityksen keskeinen hahmo on jäänyt pois?
Lisäksi on vielä kuolemanriski. Siltä varalta yrittäjän kannattaa pohtia henkivakuutuksen ottamista. Oikeastaan henkivakuutuksia pitäisi olla kaksi, yksi jossa edunsaajana on yrittäjän omaiset ja toinen jossa edunsaajana on yritys tai jopa yritykseen sijoittaneet.
Omaisille on tärkeätä pystyä maksamaan pois yrittäjän mahdolliset velat tai kompensoida perheeltä poisjäänyttä tuloa. Yrityksen henkivakuutuksen turvin taas sijoittajat voivat tavalla tai toisella korvata yrittäjän poisjämistä ja mahdollisesti jatkaa yritystä tai saamaan sijoituksilleen palautusta.
Yrittäjän on hyvä noudattaa seuraavia ohjeita:
- Maksaa oikeankokoista yrittäjän eläkemaksua (YEL), hyödyntäen myös YEL-maksun aloittavan yrittäjän 22% maksualennus 48 ensimmäisen toimintakuukauden ajalta.
- Pyrkiä määrittelemään, ylläpitämään ja avoimesti kertomaan yrityksen arvo.
- Kasvattaa rinnalleen seuraajan, joka tarvittaessa myös voi jatkaa liiketoimintaa kriisitilanteissa.
- Ottaa itselleen omalla tai yrityksen kustannuksella henkivakuutuksen tai kaksikin.
Lisätietoja:
Mauno Hietikko
Työeläkeyhtiö Elon yhteyspäällikkö
FiBANin yhteistyökumppani Elo on Suomen kolmanneksi suurin työeläkeyhtiö ja suurin yrittäjien työeläkevakuuttaja. “Rakennamme hyvinvoivaa Suomea auttamalla ahkeria yrittäjiä ja kukoistavia yrityksiä sekä edistämällä työyhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia. Asiantuntijamme palvelevat kaikissa työeläkeasioissa.”
Jan D. Oker-Blom
Toimitusjohtaja, FiBAN
Jan D. Oker-Blom on Finnish Business Angels Networkin toimitusjohtaja, valtiotieteiden maisteri ja MBA. Hän kirjoittaa parhaillaan julkaisua Suomen työverotuksesta ja verokiilasta.