Vieraskynä: Julkisen talouden kuntoon saattamisesta – soppa, jonka reseptistä löytyy useampia ainesosia, sanoo valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä

Miltä Suomen velkakehitys näyttää juuri nyt? “Suomen julkinen talous on ollut kroonisesti epätasapainossa liian kauan ja velkaantumisemme on ryöpsähtänyt kestämättömälle tasolle. Julkisen talouden velka on kohoamassa lähiaikoina yli 80 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen,” kirjoittaa valtion budjettipäällikkö Mika Niemelä FiBANin vierasblogissa.

Suomen julkinen talous on ollut kroonisesti epätasapainossa liian kauan ja velkaantumisemme on ryöpsähtänyt kestämättömälle tasolle. Julkisen talouden velka on kohoamassa lähiaikoina yli 80 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suurimman velkaantujan – valtion – velka on tuplaantunut reilussa kymmenessä vuodessa sen ollessa vuoden 2023 lopussa 156 miljardia euroa. Uuden hallitusohjelman myötä suunta on korjaantumassa, mutta velkaantuminen ei ole pysähtymässä lähivuosina.

Tilanteen korjaamiseksi on ensinnäkin varmistettava, että hallitusohjelmaan sisältyvä 6 miljardin euron julkista taloutta vahvistava kokonaisuus toimeenpannaan kokonaisuudessaan ja toimenpiteiden vaikutukset kanavoidaan täysimääräisesti julkisen talouden hyväksi. Tämä ei kuitenkaan ole riittävästi.

Jo keväällä 2024 hallituksen on tehtävä uusia toimenpiteitä julkisen talouden vahvistamiseksi ja työtä on syytä jatkaa hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2025. Alijäämien syventymisen myötä olemme myös riskissä joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn – tätä on syytä pyrkiä kaihtamaan.

Hyvän sopan resepti rakentuu monipuolisista aineksista. Ammoisina aikoina suotuisamman talouskasvun ja väestörakenteen aikana luodut julkisen talouden menorakenteet tulee saattaa vastaamaan vallitsevaa tilannetta – väestömme on ikääntynyt ja talouskasvumme on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa. Tästä syystä reseptiin kuuluukin suorien menoleikkausten jatkaminen niin kuluvalla kuin seuraavallakin vaalikaudella. On myös välttämätöntä, että julkisen sektorin tuottavuutta ja toiminnan vaikuttavuutta – ja mitattavaa sellaista – parannetaan nykyisestä säästöjen aikaansaamiseksi.

Reseptiin on välttämätöntä lisätä toimet verotuksen saralla. Alijäämämme sukeltelee altaan syvän päädyn pohjassa, joten julkisen sektorin tulovirtaa on kasvatettava nykyisestä. Laskeva kokonaisveroasteemme myös tarjoaa pohjaa verojen kiristystoimille.

Soppaa on höystettävä myös työllisyyttä parantavilla rakenteellisilla toimilla. Hallitusohjelman kunnianhimoisten työllisyyttä parantavien työllisyystoimien toimeenpano on varmistettava, mutta samanaikaisesti on etsittävä mahdollisuuksia uusiksi toimiksi esimerkiksi päätettäväksi hallituksen puoliväliriihessä vuonna 2025.

Sopasta ei tule valmista, jos vain leikkaamme, kiristämme ja heikennämme. Julkinen talous tarvitsee tuekseen kasvua. Yritykset, yrittäjät ja niiden osaava henkilöstö, yhdistettynä osaavaan pääomaan synnyttävät kasvua. Suomen yritystoimeliaisuuden ympäristö on saatettava tasolle, jossa yritykset uskaltavat ja myös kykenevät investoimaan ja kasvamaan riittävän rahoituksen turvin Suomessa, myös suomalaisessa omistuksessa.

Mitä tulee sopan valmistumisen aikatauluun, niin taloutemme on taantumassa ja kuluvan vuoden kehitys näyttää vaimealta. Tarvitseeko tässä synkistellä tai jarrutella? Ei tarvitse. Talousennustajien arviot tulevaisuudesta poikkeavat: esimerkiksi valtiovarainministeriö ennustaa kuluvalle vuodelle 0,7 prosentin talouskasvua, kun taas vaikkapa Suomen Pankki on hieman maltillisempi 0,2 prosentin ennustuksellaan. Vuosina 2025 ja 2026 talouden odotetaan elpyvän huomattavasti nopeammin. Inflaation hidastumisen myötä ostovoimamme kasvaa ja horisontissa siintää myös mahdollinen korkojen lasku. Mediaa seuratessa näyttää paikoin siltä, että suhdanteen johdosta olisi meneillään jotain todella synkkää – näin ei kuitenkaan ole.

Synkistelyn ja jarruttelun sijaan meidän tulee varmistaa se, että emme tallaa seuraavaa kymmentä vuotta finanssikriisin jälkeisen kaltaisella korpitaipaleella. Julkisten toimijoiden on luotava edellytyksen toimintaympäristölle, jossa yritykset uskaltavat kasvaa, investoida, työllistää ja innovoida Suomessa: tämä on keskeinen aines julkisen talouden kuntoon saattamisen sopassa.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä