Elina Lappalainen kirjoittaa 31.3. HS Vision artikkelissaan startup-yritysten määrän romahtaneen kultavuosiin verrattuna. Pelkkä startupien määrän tuijottaminen ei kuitenkaan kerro koko totuutta suomalaisesta startup-ekosysteemistä. Viime vuosikymmenen puolivälissä elettiin disruption jälkeistä aikaa ja kaikki ideat olivat tervetulleita. Startupin määritelmä on merkittävästi muuttunut.

FiBANin hakemusvirta on tästä hyvä esimerkki: viime vuosikymmenen alussa rahoitushakemuksia tuli paljon, mutta osasta näissä konkreettisinta oli Powerpoint-esitys. Tuosta ajasta startup-kenttä on tervehtynyt — nykyisin enkelisijoittajat ovat kokeneempia ja startupit muutakin kuin ideoita paperilla.  

Startupien lukumäärät ovat rauhoittuneet, mutta laatu startup-kentän vauhtivuosiin verrattuna on parantunut. Myös rahoituksen kriteerit ovat muuttuneet. Koko kentän ymmärrys onnistumisen edellytyksistä kasvanut. 

Suomalaisten startupien ensimmäiset rahoituskierrokset lähtevätkin usein verrokkimaita vaatimattomammilta tasoilta, eli hyviin yrityksiin on mahdollista päästä kiinni varsin edullisesti.

Bisnesenkeleiden avulla kehittyvien yritysten määrä on tasaisesti kasvanut ja tästä hyvästä laadusta nauttivat myös ekosysteemin seuraavat toimijat, kuten Venture capital -rahastot. Näiden määrä onkin kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Kasvu ei synny pelkästä toiveajattelusta, vaan oman maamme mahdollisuuksien houkuttelevuudesta. Ulkomaiset sijoittajat kiinnittävät huomiota suomalaisten hyvään työmoraaliin, laatuun ja tekniseen osaamiseen.

FiBANin tilastoista voidaan selkeästi nähdä, että sijoituskierrosten kasvaessa myös rohkeus kasvaa. Kansainvälisiin mittoihin yltäviä startupeja tulee enemmän, koska omaamme kokemusta on näiden kasvun poluttamiseen. Erityisesti bisnesenkeleiden monipuolisuus, kädet savessa -tapa tehdä työtä rinnakkain startupien kanssa sekä laadukkaan koulutuksen suomat loikat ovat keskeinen osa nopeutta, jolla ekosysteemi kehittyy.

Yliopistojen tutkimuksissa olisi Suomen kannalta myös paljon hyödynnettävää. Vuosittain noin 30 tutkimusta valmistuu sellaiseen vaiheeseen, josta olisi kaupallistettavaa. Kaikki näistä eivät ole juuri sellaisenaan kypsiä tai ajoitus voi olla väärä, mutta Suomi istuu aarrearkun päällä monine yliopistoineen. Näissä samasta paikasta löytyvät usein niin ideat, tutkimus, rahoittajat (pääosin tosin vielä valtio) sekä kaupallinen tuki. Näiden innovaatioiden hyödyntämiseen tehokkaammin olisi saatava lisää mahdollisuuksia. Tämä vaatii rohkeutta uudistaa ajattelua ja vaatia tahtoa kasvaa. 

Voi kestää vuosia ennen kuin tutkimushankkeesta tulee yritys, jos koskaan. 

Suomalaisten startup-yritysten määrä ei ole romahtanut, vaan laadun ja kehitystyön merkitystä on alettu vihdoin ymmärtää. Seuraavaksi tarvitaan toimia, jolla yrittämisestä tehdään yhteiskunnassamme vähemmän pelottavaa ja yritysten kasvua edistävistä toimista helpompia.

Annukka Mickelsson
vt. toimitusjohtaja
enkelisijoittaja, FiBAN